Naistenpäivä 8.3.

8. maaliskuuta, vietämme kansainvälistä naistenpäivää, päivää, joka muistuttaa meitä sekä saavutuksista että vastuusta. Naistenpäivällä on yli sadan vuoden historia: se sai alkunsa työväenliikkeen ja naisten oikeuksien vaatimuksista 1900-luvun alussa, ja se on sittemmin kasvanut maailmanlaajuiseksi tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden merkkipäiväksi. 

Kiitos kaikille naisille! Teidän osaamisellenne, sitkeydellenne ja ammattitaidollenne. Kiitos siitä, että pidätte arjen liikkeessä ja työn laadun korkealla, että huolehditte turvallisuudesta, yhteistyöstä ja siitä, että yhteinen tekeminen toimii, vuorosta toiseen, päivästä toiseen.

Naistenpäivä muistuttaa siitä, että tasa-arvo on jatkuva prosessi. Se vaatii työtä ja tekoja joka päivä.

Haluan sanoa ääneen asian, joka huolestuttaa tällä hetkellä monia: Suomessa on viime vuosina nähty merkkejä siitä, että naisviha ja naisia halventava puhe ovat voimistuneet erityisesti digitaalisissa ympäristöissä, varsinkin somessa, keskustelupalstoilla ja julkisessa keskustelussa. Naisiin kohdistuvaa digitaalista väkivaltaa on tutkimusten mukaan usein vähätelty ja se on osin normalisoitunut osaksi arkea, vaikka se voi olla äärimmäisen haavoittavaa, kontrolloivaa ja pelkoa tuottavaa. 

Tämä ei ole “vain puhetta” tai “vain nettiä”.

Sillä, millaista kieltä käytämme ja mitä hyväksymme, on seurauksia. Kun halveksunta ja vihamielisyys pääsevät läpi arjessa tai verkossa, se voi madaltaa kynnystä häirinnälle ja lopulta myös väkivallalle. Siksi meidän on entistä tärkeämpää vaalia kunnioittavaa puhetta ja puuttua alentamiseen heti, sekä työpaikalla, kotona ja verkossa. 

Ja tässä kohtaa on pakko katsoa rumaa totuutta silmiin:

Suomi sijoittuu eurooppalaisissa vertailuissa huolestuttavan korkealle naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydessä. EU:n perusoikeusviraston (FRA) tutkimuksiin pohjautuvissa yhteyksissä on todettu, että Suomessa suuri osa naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai uhkailua elämänsä aikana. Eurostat luokittelee Suomen EU:n toiseksi väkivaltaisimmaksi maaksi naisille.

Nämä luvut eivät ole vain tilastoja, vaan ne ovat ihmisiä, perheitä, työyhteisöjä.

Siksi tasa-arvon vaaliminen ei ole juhlapäivän koriste, vaan se on konkreettista turvallisuustyötä. Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokainen voi tehdä työnsä ja elää elämäänsä ilman pelkoa, vähättelyä tai häirintää. 

Se tarkoittaa arjen valintoja: kuunnellaan toisiamme, arvostetaan osaamista, ei vähätellä, ei katsota sivuun. Se tarkoittaa myös sitä, että pidämme kynnyksen matalana avun hakemiseen ja tuen tarjoamiseen. Ja se tarkoittaa, että rakennamme työyhteisöä, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja kokea olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi.

Naistenpäivä on juhla – mutta se on myös lupaus. Lupaus siitä, että teemme töitä kunnioituksen, yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden puolesta joka päivä, ei vain tänään.

Kiitos kaikille naisille ja kiitos koko työyhteisölle siitä, että rakennamme tätä yhdessä.

Hyvää naistenpäivää!

Sari Uusivirta

Plm, Pilkington